Paatsjoen vedenlaatu vuoteen 2013 ; Ympäristönseurantaohjelma Norjan, Suomen ja Venäjän raja-alueella

The Pasvik monitoring programme was created in 2006 as a result of the trilateral cooperation and with the intention of following changes in the environment under variable pollution levels. Water quality is one of the basic elements of the programme when assessing the effects of the emissions from the Pechenganikel mining end metallurgical industry (Kola GMK). In this report temporal trends of the water chemistry during 2000–2013 are examined on the basis of the data gathered from lake Inari, River Pasvik and directly connected lakes, Lake Kuetsjarvi and 25 small lakes in three areas: Pechenganikel (Russia), Jarfjord (Norway) and Vätsäri (Finland). The lower parts of the Pasvik watercourse are impacted by both atmospheric pollution and direct wastewater discharge from the Pechenganikel smelter and the settlement of Nikel. The upper section of the watercourse and the small lakes and streams which are not directly linked to the Pasvik Watercourse only receive atmospheric pollution. Lake Inari is free of direct emissions from the Pechenganikel and the water quality is excellent. In River Pasvik and the directly connected lakes copper, nickel, and sulphates are the main pollutants. The most polluted water body is the Kolosjoki River as well as the stream connecting the Lakes Salmijarvi and Kuetsjarvi. The concentration of metals and sulphates in the water notably increases downstream the river lower Lake Kuetsjarvi. In Lake Kuetsjarvi copper and nickel concentrations are clearly elevated and have changed insignificantly in the last years of the research period. In the small border area lakes recovery from acidification in Vätsäri and Jarfjord is evident. Nickel and copper oncentrations have fluctuated but remained on clearly elevated level in Jarfjord and Pechenga. Copper concentrations have been slightly rising in the recent years. In Pechenga area nickel concentrations during the last four monitoring years are decreasing in some places but the regional trend through whole time series is still positive.Suomen, Norjan ja Venäjän välinen yhteistyö loi vuonna 2006 Paatsjoen seurantaohjelman, jotta voidaan seurata ympäristön muutoksia päästötasojen vaihdellessa. Vedenlaatu on yksi ohjelman peruselementtejä arvioitaessa Petšenganikelin kaivosja metalliteollisuuden päästöjen vaikutusta ympäristöön. Tässä raportissa tarkastellaan Inarijärven, Paatsjoen ja siihen liittyvien järvien, Kuetsjärven ja 25 Petšengan, Jarfjordin ja Vätsärin alueella olevan pienen järven vedenlaadun kehitystä vuosina 2000–2013. Paatsjoen alajuoksun tilaan vaikuttavat sekä ilmansaasteet että suorat jätevesipäästöt Petšenganikelin sulatosta ja Nikel-taajamasta. Paatsjoen yläjuoksu sekä järvet ja purot, jotka eivät suoraan liity jokeen, kärsivät vain ilmansaasteista. Inarijärveen ei kohdistu suoria päästöjä Petšenganikelistä ja sen vedenlaatu on erinomainen. Paatsjoessa ja siihen liittyvissä järvissä kupari, nikkeli ja sulfaatit ovat keskeisimmät haitta-aineet. Kuormittuneimmat vesistöt ovat Kolosjoki ja Salmijärven ja Kuetsjärven yhdistävä salmi. Metallien ja sulfaattien pitoisuudet ovat korkeimpia Kuetsjärveltä alavirtaan. Kuetsjärvellä kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat korkeat eivätkä ne ole muuttuneet seurantajakson aikana. Pienissä järvissä Vätsärin ja Jarfjordin alueella on havaittu toipumista happamoitumisesta. Nikkeli- ja kuparipitoisuudet ovat vaihdelleet mutta pysyneet selvästi korkeina Jarfjordin ja Petšengan alueilla. Kuparipitoisuudet ovat nousseet hieman viime vuosina. Petšengassa nikkelipitoisuudet ovat laskemassa joissakin paikoissa viimeisen neljän seurantavuoden aikana, mutta koko tutkimusjakson mittakaavassa alueen nikkelipitoisuudet ovat kuitenkin kasvamassa.Программа мониторинга Пасвик разработана в 2006 году в рамках трехстороннего сотрудничества с целью наблюдения за изменениями окружающей среды при различных уровнях загрязнения. Качество воды является одиним из ключевых элементов программы при оценке воздействия выбросов горно-металлургического комбината «Печенганикель» Кольской ГМК. В настоящем отчете представлены тенденции изменения химического состава вод озера Инари, реки Паз и непосредственно сообщающихся с ней озёр, озере Куетсъярви, а также 25 малых озёр в трех районах: «Печенганикель» (Россия), Ярфьорд (Норвегия) и Вятсяри (Финляндия). Река Паз в нижнем течении подвержена воздействию как атмосферного переноса загрязняющих веществ, так и непосредственного сброса сточных вод комбината «Печенганикель» и поселка Никель. Верхняя часть реки, малые озера и ручьи, не сообщающиеся непосредственно с рекой Паз, загрязняются только атмосферными выбросами. На озеро Инари выбросы комбината «Печенганикель» не оказывают прямого воздействия; качество воды отличное. Основными загрязняющими веществами в реке Паз и непосредственно сообщающихся с ней озерах являются медь, никель и сульфаты. Наиболее загрязненным водоемом является река Колосйоки, а также протока, соединяющая озера Салмиярви и Куетсъярви. Более высокое содержание металлов и сульфатов в реке Паз наблюдается вниз по течению от озера Куетсъярви. В озере Куетсъярви концентрации меди и никеля высокие, их уровень не изменился за период наблюдений. Происходит восстановление от закисления малых озёр в районах Вятсяри и Ярфьорд. В Ярфьорде и Печенгском районе уровень концентраций никеля и меди остаётся по-прежнему повышенным. За последние четыре года наблюдений концентрации никеля в Печенгском районе снижались на отдельных участках, но в целом наблюдается повышающийся тренд содержания никеля.Overvåkingsprogrammet for Pasvikområdet ble etablert i 2006 som et resultat av de tre berørte lands samarbeid innen miljøovervåking. Programmet har som mål å avdekke endringer i miljøet under vekslende forurensningsbelastninger. Overvåking av vannkvaliteten er et av de grunnleggende elementer i programmet for å vurdere effektene av utslipp fra Petsjenganikel kombinatets gruvedrift og metallurgiske industri (Kola GMK). Rapporten angir tidsbestemte trender i vannkjemien for årene 2000–2013 med bakgrunn i data innsamlet fra Enaresjøen, Pasvikelva og innsjøer i direkte tilknytting til den, samt 25 små innsjøer i følgende tre områder: Petsjenga (Russland), Jarfjord (Norge) og Vätsäri (Finland). De nedre delene av Pasvikvassdraget er påvirket av både luftbåren forurensing, av direkte utslipp fra smelteverket og av avløp fra Nikel by. De øvre delene av Pasvikvassdraget, de små innsjøene og bekker som ikke er direkte tilknyttet Pasvikelva mottar forurensingen via luft og nedbør. Enaresjøen er ikke i direkte tilknytning til smelteverket og har en god vannkjemisk tilstand. De innhentede data bekrefter at kobber (Cu), nikkel (Ni) og sulfater er de sentrale forurensningskomponentene. De høyeste nivåene ble funnet nærmest smelteverkene, elven Kolosjoki, som kobler sammen innsjøene Svanevatn og Kuetsjarvi er den mest forurensede. Nikkel og kobber konsentrasjonene er variert noe, men er ligger stabilt på et forhøyet nivå. Konsentrasjonen av kobber har en økende trend. Konsentrasjonene av metaller og sulfater i Pasvikelva er høyere nedstrøms innsjøen Kuetsjarvi enn oppstrøms. Det har ikke vært noen reduksjon i forurensingsnivået i Pasvikvassdraget gjennom de siste 10 årene. Gjennom de siste ti årene ser man en forbedring i forsuringssituasjonen i de undersøkte små innsjøene i Jarfjord og Vätsäri området. Konsentrasjonen av nikkel og kobber har variert noe, men ligger på et klart forhøyet nivå i Petsjenga og på Jarfjord. Konsentrasjonene av enkelte metaller, spesielt kobber har økt i løpet av overvåkningsperioden. I Petsjengaområdet har nikkelkonsentrasjoner også variert noe i løpet av den siste overvåkningsperioden

Miljøutfordringer i grenseområdet mellom Norge, Finland og Russland

This report examines the human impact on the subarctic environment of the joint border area of Norway, Finland and Russia. The aim is to present the current state and recent changes that have taken place in the region. The main threat to the environment is the Pechenganikel mining and metallurgical industrial combine in the towns of Nikel and Zapolyarny in the Kola Peninsula. Emissions from this complex include high levels of heavy metals, persistent organic pollutants and sulfur dioxide. Pollution, along with climate change, water level regulation and other anthropogenic effects, has affected the aquatic ecosystems in the joint border area. The main heavy metals in the area are copper and nickel, the highest concentrations of which are measured near the combine. Direct discharge of sewage into the river continues and airborne heavy metal particles are also deposited to areas farther away. Climate changeinduced increase in temperature and precipitation in the Kola Peninsula is evident. Water level regulation with seven hydropower plants in the Pasvik River have changed it into a series of lakes and lake-like reservoirs. This report discusses modelling, which was enabled to estimate the effect of climate change on Lake Inarijärvi and the Pasvik River hydrology, water level fluctuation and ecology and to follow the sulfur dioxide emissions emitted from the Pechenganikel. Effects of pollution on the nature and concentrations of the main pollutants were studied and climate change in the border area and its effects on the ecology were estimated. Also the effects of water level regulation on the ecological status of the aquatic ecosystems were addressed

Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027: Osa 1. Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesien tilasta sekä vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavat toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Kemijoen vesienhoitoalueella. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä sekä vesistöjen rakenteessa ja hydrologiassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia. Eniten vesistöjen tilaa ovat muuttaneet vesistöjen säännöstely ja rakentaminen, uittoperkaukset sekä suo- ja metsäojitukset. Viime vuosisadan puolivälin jälkeen purojen perkaukset, metsä- ja suo-ojitukset, hakkuut virtavesien rannoilla ja teiden rakentamiset tierumpuineen ovat muuttaneet merkittävästi vesienhoitoalueen etelä- ja keskiosien pienten virtavesien tilaa. Vesistöjä kuormittavat tekijät painottuvat vesienhoitoalueen eteläosaan. Alueen ihmistoiminnasta sisävesiin tulevasta ravinnekuormituksesta huomattava osuus tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Uuden tiedon valossa metsätalouden kuormitus on suurempaa kuin aiemmin oletettiin. Pistemäinen ravinnekuormitus on pääosin peräisin teollisuudesta ja yhdyskuntien jätevesistä. Vesienhoitoalueen eteläosissa myös turvetuotannolla on merkitystä vesistöjen kuormittajana. Kaivosteollisuus on vesienhoitoalueella kasvanut, mikä lisää vesistöjen pilaantumisriskiä etenkin metallien ja vesille haitallisten aineiden osalta. Osalla pohjavesialueista kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-ainesten otto, asutus, teollinen toiminta, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne ja kuljetukset voivat aiheuttaa vaaraa pohjavesien hyvälle laadulle. Vesienhoitoalueen vesistöt purkautuvat Perämereen, joka on kuormitukselle herkkä murtovesialue. Valtaosa sen ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tulee jokivesien mukana, joten kuormituksen vähentäminen valuma-alueilla parantaa myös rannikkovesien tilaa. Rannikkovesiin kohdistuu myös suoraa kuormitusta teollisuuslaitoksista ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista. Rannikkovesien tilan parantaminen kytkeytyy merenhoidon suunnitteluun. Joissain vesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä. Vaellusyhteyksiä luomalla ja muilla tukitoimilla on mahdollista saada esteetön kulku yläpuolisten joki- ja järvialueiden lisääntymis- ja elinalueille. Vesistökunnostuksissa suunnittelu ja lupavaihe vievät aikaa ja toisaalta toteutuksen jälkeen vaikutukset ilmenevät hitaasti vesistöissä. Monin paikoin vesien tilan parantamiseksi on esitetty säännöstelyjen kehittämistä. Tämä liittyy osaltaan ilmastonmuutokseen, mutta on myös yksi toimenpide tulvariskien hallinnassa. Valuma-alueen veden pidättämiskykyä voidaan tehostaa monenlaisilla toimenpiteillä. Veden pidättämisellä valuma-alueella on merkitystä myös tulvariskien hallinnassa. Pohjavesien osalta tärkeimpinä toimenpiteinä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen, pohjaveden tilan seuranta, pilaantuneiden maa-alueiden tutkiminen, ympäristölupien päivittäminen, uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, maa-ainesottoalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen, pohjavesien suojaaminen sekä neuvonnan ja valvonnan tehostaminen

Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Tämä Kemijoen vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2027 asti. Päivityksen yhteydessä on tehty väliarvio vesien tilasta ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen tavoite, vähintään hyvä vesien tila, piti saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Joidenkin vesien kohdalla on ollut mahdotonta saavuttaa vaadittavia tavoitteita esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin niiden tavoitteiden saavuttamiseen voidaan antaa lisäaikaa aina vuoteen 2027 asti. Vesienhoitosuunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet esitellään toimenpideohjelmissa. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat vesienhoitoalueella toimivat ELY-keskukset yhdessä alueellisten yhteistyöryhmien kanssa. Yhteistyöryhmiin on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri sidosryhmien edustus. Lisäksi kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua vesienhoidon suunnitteluun vesienhoidon työsuunnitelmaa ja aikataulua, keskeisiä kysymyksiä ja vesienhoitosuunnitelmaluonnoksia koskevissa kuulemisissa

Vesien tila hyväksi yhdessä : Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöistä osa sijaitsee Norjan alueella ja vesistöt muodostavat Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen. Paatsjoen vesistö ulottuu myös Venäjän alueelle, mutta Venäjän puoleiset alueet eivät kuulu vesienhoitoalueeseen. Tämä vesienhoitosuunnitelma käsittelee kansainvälisen vesienhoitoalueen Suomen puoleista osaa pinta- ja pohjavesineen

Vannforvaltningsplan for Tana-Neiden-Pasvik vannregion for perioden 2022–2027: Del 1. Vannregionspesifikke opplysninger

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesien tilasta sekä vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavat toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitoalueella. Suunnitelma kattaa Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen Suomen puoleisen alueen. Väestöä ja asutuskeskittymiä alueella on vähän. Ihmisen aiheuttama kuormitus Suomen puoleisella alueella on vähäistä, eikä veden laadullisia ongelmia juurikaan ole. Kuormittavia tekijöitä alueella ovat lähinnä metsätalous, yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus, paikallisesti myös koneellinen kullankaivuu. Eniten ihmistoiminta on vaikuttanut Paatsjoen vesistön tilaan. Paatsjokeen, joka on osin Norjan ja Venäjän rajajoki, on rakennettu seitsemän voimalaitosta ja Inari- ja Rahajärveä säännöstellään voimatalouden tarpeisiin. Tenojoki ja Näätämöjoki ovat tärkeitä Atlantin lohen lisääntymisjokia. Tuulomajoen vesistöön vaelluskalojen nousun estävät Venäjän puolella sijaitsevat voimalaitokset. Tenojoen vesistöalueella ihmisen toiminta on paikoin lisännyt eroosiota ja teiden rakentaminen on aiheuttanut mm. lohen nousuesteitä, joista osa on poistettu. Vesienhoitoalueella maa- ja metsätalouden vaikutukset ovat vähäisempiä kuin muualla Lapissa. Oma erityinen kysymyksensä alueella on vieraslajien ja kalatautien leviämisen estäminen. Erityisesti Jäämereen laskevien jokien lohikannoille vaarallisen lohiloisen vastaiset toimet ovat tärkeitä vesienhoitoalueella. Vesienhoitoalueen arvioidut pohjavesivarat ovat nykyiseen käyttöön nähden runsaat ja pohjavesiin kohdistuvat riskit ovat vähäisiä. Toimenpiteet painottuvat vesien nykytilan ylläpitoon. Toimenpiteitä esitetään asutuksen sekä maa- ja metsätalouden kuormituksen rajoittamiseksi. Säännöstelyn haittoja lievennetään ja pohjavesien tilan seurantaa tehostetaan. Vieraslajien ja kalatautien leviäminen Jäämereen laskeviin vesiin on vakava riski, jonka pienentäminen edellyttää toimenpiteitä. Nykykäytännön mukaisten toimien tehostaminen, kansainvälinen yhteistyö ja lainsäädännölliset keinot ovat tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa eri sektoreille on esitetty ohjauskeinoja sekä tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä. Luvanvaraisten toimintojen, kuten teollisuuden ja muun liiketoiminnan ja yhdyskuntien pistekuormituksen osalta tavoitteet huomioidaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti pääsääntöisesti lupakäytännöissä. Pohjavesien hyvän tavoitetilan ylläpitäminen edellyttää jatkossakin pohjavesialueiden suojelutarpeen huomioimisen maankäytön suunnittelussa ja riskiä aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa

Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Tämä pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2027 asti. Päivityksen yhteydessä on tehty väliarvio vesien tilasta ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen tavoite, vähintään hyvä vesien tila, piti saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Joidenkin vesien kohdalla on ollut mahdotonta saavuttaa vaadittavia tavoitteita esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin niiden tavoittamiseen voidaan antaa lisäaikaa aina vuoteen 2027 asti. Vesienhoitosuunnitelma sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet esitellään toimenpideohjelmissa. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat vesienhoitoalueella toimivat ELY-keskukset yhdessä alueellisten yhteistyöryhmien kanssa. Yhteistyöryhmiin on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri sidosryhmien edustus. Lisäksi kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua vesienhoidon suunnitteluun vesienhoidon työsuunnitelmaa ja aikataulua, keskeisiä kysymyksiä ja vesienhoitosuunnitelmaluonnoksia koskevissa kuulemisissa

Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tornionjoen vesienhoitoalueella 2028 – 2033

Målet för vattenvården är att med hjälp av ett omfattande samarbete bevara en god status i vattnen samt förbättra vattnens status där den har kunnat försämras. Inom vattenvården pågår en fjärde planeringsomgång då planerna ses över och vattenförvaltningsplanerna bereds fram till 2033. Torne älvs vattenförvaltningsområde är gemensamt med Sverige och planerna samordnas. Detta dokument innehåller arbetsprogrammet för planeringen och de centrala frå-gorna i vattenförvaltningsområdet. Samrådet för handlingen är 15.12.2023 – 17.6.2024. Som stöd för planeringen öns-kas respons bland annat om genomförandet av planeringen och tidtabellen samt om möjligheterna att påverka; om frågor som gäller utarbetandet av miljörapporten och innehållet; om centrala problem och utvecklingsbehov i anslut-ning till vattnens status; om metoder och åtgärder med vilka vattnens status kan förbättras samt om finansierings- och samarbetsmöjligheterna. De centrala temana för vattenvården i Torne älvs vattenförvaltningsområde gäller skydd av grundvatten, hantering av vatten och belastning som utgår från avrinningsområdet, iståndsättning av vattenlivsmiljöer samt förbättring av vat-tenvårdsåtgärdernas effektivitet. Mer information om vattenvården på webbadressen: www.miljo.fi/paverkavattnen

Vesien tila hyväksi yhdessä : Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Kemijoen vesienhoitoalueeseen kuuluvat Simojoen, Kemijoen ja Kaakamojoen vesistöt sekä rannikkoalueen ns. välialueet, koko alueen rannikkovedet ja pohjavedet